Ihmiset ovat erilaisia ja valehtelevat eri tavoin. Siksi ei ole yksiselitteisiä tunnusmerkkejä, jotka paljastaisivat poikkeuksetta valehtelijan. On kuitenkin monia sanattomia ja sanallisia vihjeitä, jotka tutkitusti viittaavat petollisuuteen. Kokenut rikostutkija osaa tunnistaa nämä merkit. Uhraa päivästäsi 10 minuuttia ja testaa, toimivatko valheenpaljastusanturisi ja olisiko sinusta mestarikuulustelijaksi.
Kuulustelutekniikoita mm. FBI:lle, poliiseille ja merijalkaväen sotilaille opettaneen psykologian professori E. Geiselmanin mukaan petollinen kuulusteltava kertoo yleensä mahdollisimman vähän kysytystä asiasta. Sen sijaan hän kuvailee usein spontaanisti tarpeettomia yksityiskohtia vaikuttaakseen avoimelta.
Usein valehtelija toistaa kuulustelijan kysymyksen saadakseen lisäaikaa vastauksen miettimiseen, aloittaa vastauksensa monesti alusta, korjailee sitä kertoessaan, pitää taukoja ja vastaa kesken jäävin lausein.
Jos kuulustelija epäilee jotain kuulusteltavan tarinassa, rehellinen ihminen pyrkii hälventämään epäilykset kertomalla tapahtumista tarkentavia yksityiskohtia. Valehtelija ei.
Kysymys 1/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava valehtelee kaiken muun paitsi ikänsä.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
Rehellinen ihminen puhuu yleensä tasaisella tempolla, kun taas epärehellisen puhenopeus vaihtelee. Aluksi valehtelijan puhe yleensä hidastuu hänen kehittäessään tarinaa mielessään ja tarkkaillessaan samalla kuulustelijan reaktioita. Kun valhe on hänen päässään prosessoituna, valehtelija kiihdyttää puhettaan.
Ääni kytkeytyy aivojen osaan, jota puhujan on vaikeampi kontrolloida kuin sanojaan. Kuulusteltavan on siis helpompaa keksiä valhe kuin kontrolloida puheäänensä muutoksia. Tunnetilan kiristyessä, ihmisen puheäänen sävelkorkeus ja voimakkuus nousevat helposti perustasosta. Valehteluun voi viitata myös suun kuivuminen, sillä stressaantuneen kuulusteltavan automaattinen hermosto vähentää syljen eritystä.
Kysymys 2/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava puhuu totta vain naisystävästään.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Ihmisillä on tuhansia tapoja viestiä käsillään, eivätkä ne ole aina universaaleja. Tahattomat valehtelemiseen viittaavat käsien eleet sen sijaan ovat.
Vihjeen valehtelusta voi antaa mm. se, jos kuulusteltava koskettaa nenäänsä tai suutaan, raapii niskaansa, peittää kädellään suunsa tai kasvonsa, ”huoltaa” jollain tapaa vaatteitaan tai itseään, leikkii hiuksillaan tai suojaa herkkiä kehonosiaan, kuten kurkkua, rintakehää, päätä tai vatsan aluetta. Samoin se, jos henkilö lopettaa tarinansa kädenliikkeillä elävöittämisen, vaikka normaalisti elehtii käsillään runsaasti.
Jopa pelkkä olkapää voi paljastaa valehtelijan. Kun ihminen kohauttaa molempia olkapäitään, se on yleensä tietoista. Jos taas henkilö kohauttaa puhuessaan vain toista olkapäätään, se on usein tiedostamatonta ja viestii valehtelusta.
On myös huomattu, että petollinen kuulusteltava osoittaa usein käsillä kohti itseään, kun taas käsien ulospäin osoittaminen viittaa rehellisyyteen.
Kysymys 3/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava puhuu totta vain vahtimestarina ja huoltomiehenä toimimisesta.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Epärehellinen kuulusteltava tarkkailee usein herkeämättä kuulustelijan reaktioita nähdäkseen, uskooko tämä häntä. Valehtelija saattaa myös tuijottaa intensiivisesti keskustelukumppaniaan yrittäen hallita ja manipuloida tätä. Vaikean kysymyksen aikana rehellinen ihminen kääntää yleensä katseensa pois kysyjästä prosessoidessaan vastaustaan, kun taas valehtelija vain vilkaisee poispäin, jos sitäkään.
Petollinen kuulusteltava voi tosin käyttäytyä myös päinvastoin: vältellä tyystin katsekontaktia ja katsoa koko ajan lattiaan tai poispäin.
Katsekontaktin lisäksi kannattaa tarkkailla, kumpaan suuntaan kuulusteltavan katse hakeutuu. Jos henkilö vilkuilee vasemmalle, se tarkoittaa yleensä sitä, että hän muistelee asioita. Jos taas oikealle, se viestii päättäväisyydestä selviytyä tilanteesta.
Kysymys 4/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava puhuu totta kassin löytämisestä, mutta valehtelee muusta.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Vahvana vihjeenä valehtelusta pidetään sitä, kun sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa keskenään, ja tahaton elekieli kumoaa sanotun. Siis kun ihminen kieltää asian, mutta nyökkää samalla päätään. Tai kun hän kertoo positiivisen väittämän, mutta pudistaa samalla päätään.
Muita valehtelusta indikoivia eleitä ovat mm. pään äkillinen kallistaminen sivulle, taakse tai eteenpäin vaikean kysymyksen aikana, huulten pureminen tai puristaminen yhteen, silmien liian vähäinen tai liiallinen räpyttely, kasvoissa tapahtuva tahaton nykiminen ja jalkojen hermostunut liikuttelu.
Syyllisyys tekee ihmisestä usein levottoman, mutta joissakin se voi herättää primitiivisen taistele tai pakene -reaktion, mikä näkyy henkilön katatonisena jähmettymisenä paikalleen kuin valmistautuen yhteenottoon.
Kysymys 5/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava puhuu totta vasaran omistamisesta, mutta valehtelee kaikesta muusta.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
24 vuotta vastavakoilu- ja peitetehtävissä toiminut FBI-agentti LaRae Quy kehottaa kiinnittämään huomiota tapaan, jolla kuulusteltava sanoo ”ei”. Valehtelijat viljelevät sanaa runsaasti ja saattavat paljastaa petollisuutensa esim. sulkemalla silmänsä samalla, kun sanovat ”ei”, sanomalla ”ei” vasta empimisen jälkeen, sanomalla ”ei” ja katsomalla samalla toiseen suuntaan, sanomalla ”ee-eiiiiii” venytettynä tai sanomalla ”ei” laulavalla nuotilla.
Kysymys 6/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava puhuu totta nahkatakista, mutta valehtelee sukkahousuista.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Stressitilanteissa ihmisten kasvoilla häivähtäviä, piilotetun tunteen paljastavia ilmeitä kutsutaan mikroilmeiksi. Kestoltaan vain 1/25 - 1/15 sekuntiset mikroilmeet voivat ilmaista iloa, inhoa, vihaa, pelkoa, surua, yllättyneisyyttä, ylimielisyyttä tai halveksuntaa. Mikroilmeet ovat tahdosta riippumattomia tunnevuotoja, joita on lähes mahdotonta peittää tai teeskennellä, toisin kuin tavanomaisia kasvonilmeitä.
Joitakin kasvojen osista, kuten suupieliä, pidetään erityisen paljastavina, sillä niiden lihaksia on vaikea hallita. (Ks. YouTuben video, jossa Alex Rodriquez väittää, ettei ole koskaan käyttänyt steroideja. Videon kohdassa 0:50 Rodriquezin vasen suupieli vääntyy ohikiitäväksi hetkeksi sivusuuntaan, minkä asiantuntijat yhdistävät valehteluun.)
Kysymys 7/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava puhuu totta lauantaista, mutta valehtelee juomisen lopettamisesta.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Yksi tehokkaimmista keinoista valehtelijan satimeen saamiseksi on laittaa hänet toistamaan kertomansa tarina takaperin, eli selostamaan tapahtumat niiden päinvastaisessa tapahtumajärjestyksessä, mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Tekniikan tarkoituksena on asettaa kuulusteltavalle kognitiivisesti niin kuormittava prosessointitehtävä, ettei tottunutkaan valehtelija siitä suoriudu. Yrittäessään yhtä aikaa pysyä alkuperäisessä kertomuksessaan ja tarkkailla kuulustelijan reaktioita tarinaansa, petollinen kuulusteltava tekee helposti virheen ja puhuu itsensä pussiin.
Alan johtavien psykologien kehittämää kuulustelutekniikkaa hyödynnetään myös Suomen poliisivoimissa.
Kysymys 8/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava puhuu totta lauantaista, mutta valehtelee siitä, milloin on käynyt Jaskan grillillä viimeksi.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Valheenpaljastin mittaa testattavan fysiologisia reaktioita samalla, kun hänelle esitetään kysymyksiä. Kehoon kiinnitetyillä antureilla tarkkaillaan sydämen sykettä, verenpainetta ja ihon sähkönjohtavuutta eli hikoilua, optisin keinoin puolestaan mikroilmeitä, kasvojen ihonalaista lämpötilaa ja verisuonia. Reaktioiden perusteella arvioidaan vastausten todenmukaisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin luotettavia, koska testattavan hermostuneisuus voi johtua muustakin kuin valehtelusta, ja ihmisten kyky säädellä mitattavia elintoimintoja vaihtelee. Esim. psykopaatit eivät reagoi testikysymyksiin, ja monien vakoojien tiedetään huijanneen testissä.
Tavallisin tapa huijata on vääristää kehon reaktioita kontrollikysymysten (ikä, asuinpaikka jne.) aikana esim. laittamalla kenkään nastan ja painamalla varpaansa siihen aina, kun puhuu totta. Kipuaistimuksen seurauksena keho lähettää koneelle yhtä voimakkaan signaalin kuin valehdellessa. Näin polygrafin käyrässä ei näy valheen erottavia piikkejä. Kehon signaaleja voi vääristää myös tihentämällä tai pidättämällä hengitystään, ajattelemalla jotain emotionaalisesti kuohuttavaa tai ”kuntoilemalla” supistajalihaksensa kanssa.
Kysymys 9/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava valehtelee valokuvan naisesta, mutta puhuu totta lauantai-illasta.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Totuusseerumiksi kutsutaan psykoaktiivisia lääkkeitä, joiden avulla on pyritty hankkimaan henkilöltä tietoa asioista, joista hän valehtelee tai ei halua kertoa. Totuusseerumeina on käytetty monenlaisia aineita, jopa etanolia ja LSD:tä. Nykyaikaisempien totuusseerumien, kuten natriumtiopentaalin, käyttö perustuu keskushermoston toiminnan hidastamiseen. Se saa ihmisen puheliaammaksi, jolloin hän saattaa helpommin paljastaa salaamiaan asioita.
Lääketiede ei kuitenkaan tunne yhtäkään ainetta, jonka avulla ihminen saataisiin puhumaan vain totta. Totuusseerumien käyttöä pidetäänkin tieteellisesti ja eettisesti kyseenalaisena ja vaarallisena. Siksi niiden käyttö on nykyisin kansainvälisten kidutusta koskevien lakien nojalla kielletty.
Kysymys 10/10
Katso video ja kerro, lipsuuko vastaus lööperin puolelle.
A. Kuulusteltava puhuu totta.
B. Kuulusteltava valehtelee valokuvan miehestä, mutta puhuu totta painimisesta.
C. Kuulusteltava valehtelee kaikesta.
⟵ Takaisin
Mytomania tarkoittaa sairaalloista halua valehdella ja keksiä sepitettyjä tarinoita. Mytomaaneja kutsutaan yleisemmin patologisiksi valehtelijoiksi.
Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan valehtelu on sairaalloista, jos se on ihmiselle pakonomaista tai jos se palvelee hänen sisäistä tasapainoaan siten, että vaihtoehtoja ei ole.
Pakonomainen valehtelu ei ole kuitenkaan lääketieteellinen diagnoosi, vaan muiden mielenterveyden ongelmien, kuten narsistisen persoonallisuushäiriön, oire. Patologinen valehtelu ja häikäilemätön muiden manipulointi on ominaista psykopaateille, jotka uskovat olevansa sääntöjen ja lain yläpuolella, eivätkä siksi tunne toiminnastaan katumusta, häpeää tai syyllisyyttä.
Hyvä. Naputtele tähän yhteystietosi, niin pidämme sinut ajan tasalla. Arvomme tasaisin väliajoin myös lippuja Heurekaan, joten puolen minuutin vaivannäkö kannattaa.
Siinäpä se. Tattis. Ja ollaan yhteyksissä.
VALHEENPALJASTUSTESTIN PÄÄLÄHTEET:
R. Edward Geiselman & R. E. Fisher: Cognitive Interview technique
Ekman Paul: Telling Lies, W. W. Norton & Company Ltd
Leanne ten Brinken: Can ordinary people detect deception
Ovadia Benjamin: Sanaton viestintä poliisin työkaluna
Heureka
Oivaltamisen iloa!