VINKKEJÄ VALEHTELIJAN KÄRÄYTTÄMISEEN, OSA 2: PALJASTAVA PUHENOPEUS JA ÄÄNENKORKEUS

Rehellinen ihminen puhuu yleensä tasaisella tempolla, kun taas epärehellisen puhenopeus vaihtelee. Aluksi valehtelijan puhe yleensä hidastuu hänen kehittäessään tarinaa mielessään ja tarkkaillessaan samalla kuulustelijan reaktioita. Kun valhe on hänen päässään prosessoituna, valehtelija kiihdyttää puhettaan.

Ääni kytkeytyy aivojen osaan, jota puhujan on vaikeampi kontrolloida kuin sanojaan. Kuulusteltavan on siis helpompaa keksiä valhe kuin kontrolloida puheäänensä muutoksia. Tunnetilan kiristyessä, ihmisen puheäänen sävelkorkeus ja voimakkuus nousevat helposti perustasosta. Valehteluun voi viitata myös suun kuivuminen, sillä stressaantuneen kuulusteltavan automaattinen hermosto vähentää syljen eritystä.

VINKKEJÄ VALEHTELIJAN KÄRÄYTTÄMISEEN, OSA 3: PALJASTAVAT KÄDET

Ihmisillä on tuhansia tapoja viestiä käsillään, eivätkä ne ole aina universaaleja. Tahattomat valehtelemiseen viittaavat käsien eleet sen sijaan ovat.

Vihjeen valehtelusta voi antaa mm. se, jos kuulusteltava koskettaa nenäänsä tai suutaan, raapii niskaansa, peittää kädellään suunsa tai kasvonsa, ”huoltaa” jollain tapaa vaatteitaan tai itseään, leikkii hiuksillaan tai suojaa herkkiä kehonosiaan, kuten kurkkua, rintakehää, päätä tai vatsan aluetta. Samoin se, jos henkilö lopettaa tarinansa kädenliikkeillä elävöittämisen, vaikka normaalisti elehtii käsillään runsaasti.

Jopa pelkkä olkapää voi paljastaa valehtelijan. Kun ihminen kohauttaa molempia olkapäitään, se on yleensä tietoista. Jos taas henkilö kohauttaa puhuessaan vain toista olkapäätään, se on usein tiedostamatonta ja viestii valehtelusta.

On myös huomattu, että petollinen kuulusteltava osoittaa usein käsillä kohti itseään, kun taas käsien ulospäin osoittaminen viittaa rehellisyyteen.

VINKKEJÄ VALEHTELIJAN KÄRÄYTTÄMISEEN, OSA 4: PALJASTAVA KATSE

Epärehellinen kuulusteltava tarkkailee usein herkeämättä kuulustelijan reaktioita nähdäkseen, uskooko tämä häntä. Valehtelija saattaa myös tuijottaa intensiivisesti keskustelukumppaniaan yrittäen hallita ja manipuloida tätä. Vaikean kysymyksen aikana rehellinen ihminen kääntää yleensä katseensa pois kysyjästä prosessoidessaan vastaustaan, kun taas valehtelija vain vilkaisee poispäin, jos sitäkään.

Petollinen kuulusteltava voi tosin käyttäytyä myös päinvastoin: vältellä tyystin katsekontaktia ja katsoa koko ajan lattiaan tai poispäin.

Katsekontaktin lisäksi kannattaa tarkkailla, kumpaan suuntaan kuulusteltavan katse hakeutuu. Jos henkilö vilkuilee vasemmalle, se tarkoittaa yleensä sitä, että hän muistelee asioita. Jos taas oikealle, se viestii päättäväisyydestä selviytyä tilanteesta.

VINKKEJÄ VALEHTELIJAN KÄRÄYTTÄMISEEN, OSA 5: PALJASTAVAT ELEET

Vahvana vihjeenä valehtelusta pidetään sitä, kun sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa keskenään, ja tahaton elekieli kumoaa sanotun. Siis kun ihminen kieltää asian, mutta nyökkää samalla päätään. Tai kun hän kertoo positiivisen väittämän, mutta pudistaa samalla päätään.

Muita valehtelusta indikoivia eleitä ovat mm. pään äkillinen kallistaminen sivulle, taakse tai eteenpäin vaikean kysymyksen aikana, huulten pureminen tai puristaminen yhteen, silmien liian vähäinen tai liiallinen räpyttely, kasvoissa tapahtuva tahaton nykiminen ja jalkojen hermostunut liikuttelu.

Syyllisyys tekee ihmisestä usein levottoman, mutta joissakin se voi herättää primitiivisen taistele tai pakene -reaktion, mikä näkyy henkilön katatonisena jähmettymisenä paikalleen kuin valmistautuen yhteenottoon.

VINKKEJÄ VALEHTELIJAN KÄRÄYTTÄMISEEN, OSA 6: PALJASTAVA "EI"

24 vuotta vastavakoilu- ja peitetehtävissä toiminut FBI-agentti LaRae Quy kehottaa kiinnittämään huomiota tapaan, jolla kuulusteltava sanoo ”ei”. Valehtelijat viljelevät sanaa runsaasti ja saattavat paljastaa petollisuutensa esim. sulkemalla silmänsä samalla, kun sanovat ”ei”, sanomalla ”ei” vasta empimisen jälkeen, sanomalla ”ei” ja katsomalla samalla toiseen suuntaan, sanomalla ”ee-eiiiiii” venytettynä tai sanomalla ”ei” laulavalla nuotilla.

VINKKEJÄ VALEHTELIJAN KÄRÄYTTÄMISEEN, OSA 7: PALJASTAVAT MIKROILMEET

Stressitilanteissa ihmisten kasvoilla häivähtäviä, piilotetun tunteen paljastavia ilmeitä kutsutaan mikroilmeiksi. Kestoltaan vain 1/25 - 1/15 sekuntiset mikroilmeet voivat ilmaista iloa, inhoa, vihaa, pelkoa, surua, yllättyneisyyttä, ylimielisyyttä tai halveksuntaa. Mikroilmeet ovat tahdosta riippumattomia tunnevuotoja, joita on lähes mahdotonta peittää tai teeskennellä, toisin kuin tavanomaisia kasvonilmeitä.

Joitakin kasvojen osista, kuten suupieliä, pidetään erityisen paljastavina, sillä niiden lihaksia on vaikea hallita. (Ks. YouTuben video, jossa Alex Rodriquez väittää, ettei ole koskaan käyttänyt steroideja. Videon kohdassa 0:50 Rodriquezin vasen suupieli vääntyy ohikiitäväksi hetkeksi sivusuuntaan, minkä asiantuntijat yhdistävät valehteluun.)

VINKKEJÄ VALEHTELIJAN KÄRÄYTTÄMISEEN, OSA 8: OVELA KUULUSTELUKEINO

Yksi tehokkaimmista keinoista valehtelijan satimeen saamiseksi on laittaa hänet toistamaan kertomansa tarina takaperin, eli selostamaan tapahtumat niiden päinvastaisessa tapahtumajärjestyksessä, mahdollisimman yksityiskohtaisesti.

Tekniikan tarkoituksena on asettaa kuulusteltavalle kognitiivisesti niin kuormittava prosessointitehtävä, ettei tottunutkaan valehtelija siitä suoriudu. Yrittäessään yhtä aikaa pysyä alkuperäisessä kertomuksessaan ja tarkkailla kuulustelijan reaktioita tarinaansa, petollinen kuulusteltava tekee helposti virheen ja puhuu itsensä pussiin.

Alan johtavien psykologien kehittämää kuulustelutekniikkaa hyödynnetään myös Suomen poliisivoimissa.

TRIVIATIETOA: VALHEENPALJASTUSKONE JA SEN HUIJAAMINEN

Valheenpaljastin mittaa testattavan fysiologisia reaktioita samalla, kun hänelle esitetään kysymyksiä. Kehoon kiinnitetyillä antureilla tarkkaillaan sydämen sykettä, verenpainetta ja ihon sähkönjohtavuutta eli hikoilua, optisin keinoin puolestaan mikroilmeitä, kasvojen ihonalaista lämpötilaa ja verisuonia. Reaktioiden perusteella arvioidaan vastausten todenmukaisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin luotettavia, koska testattavan hermostuneisuus voi johtua muustakin kuin valehtelusta, ja ihmisten kyky säädellä mitattavia elintoimintoja vaihtelee. Esim. psykopaatit eivät reagoi testikysymyksiin, ja monien vakoojien tiedetään huijanneen testissä.

Tavallisin tapa huijata on vääristää kehon reaktioita kontrollikysymysten (ikä, asuinpaikka jne.) aikana esim. laittamalla kenkään nastan ja painamalla varpaansa siihen aina, kun puhuu totta. Kipuaistimuksen seurauksena keho lähettää koneelle yhtä voimakkaan signaalin kuin valehdellessa. Näin polygrafin käyrässä ei näy valheen erottavia piikkejä. Kehon signaaleja voi vääristää myös tihentämällä tai pidättämällä hengitystään, ajattelemalla jotain emotionaalisesti kuohuttavaa tai ”kuntoilemalla” supistajalihaksensa kanssa.

TRIVIATIETOA: TOTUUSSEERUMI

Totuusseerumiksi kutsutaan psykoaktiivisia lääkkeitä, joiden avulla on pyritty hankkimaan henkilöltä tietoa asioista, joista hän valehtelee tai ei halua kertoa. Totuusseerumeina on käytetty monenlaisia aineita, jopa etanolia ja LSD:tä. Nykyaikaisempien totuusseerumien, kuten natriumtiopentaalin, käyttö perustuu keskushermoston toiminnan hidastamiseen. Se saa ihmisen puheliaammaksi, jolloin hän saattaa helpommin paljastaa salaamiaan asioita.

Lääketiede ei kuitenkaan tunne yhtäkään ainetta, jonka avulla ihminen saataisiin puhumaan vain totta. Totuusseerumien käyttöä pidetäänkin tieteellisesti ja eettisesti kyseenalaisena ja vaarallisena. Siksi niiden käyttö on nykyisin kansainvälisten kidutusta koskevien lakien nojalla kielletty.

TRIVIATIETOA: PATOLOGINEN VALEHTELU

Mytomania tarkoittaa sairaalloista halua valehdella ja keksiä sepitettyjä tarinoita. Mytomaaneja kutsutaan yleisemmin patologisiksi valehtelijoiksi.

Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan valehtelu on sairaalloista, jos se on ihmiselle pakonomaista tai jos se palvelee hänen sisäistä tasapainoaan siten, että vaihtoehtoja ei ole.

Pakonomainen valehtelu ei ole kuitenkaan lääketieteellinen diagnoosi, vaan muiden mielenterveyden ongelmien, kuten narsistisen persoonallisuushäiriön, oire. Patologinen valehtelu ja häikäilemätön muiden manipulointi on ominaista psykopaateille, jotka uskovat olevansa sääntöjen ja lain yläpuolella, eivätkä siksi tunne toiminnastaan katumusta, häpeää tai syyllisyyttä.